Työssäni olen tavannut lukuisia ihmisiä, joiden liikunnallinen itseluottamus on hyvin heikoilla kantimilla. Usein tilanne pohjautuu lapsuuteen, ja erityisesti koululiikunnasta aiheutuneet epämieluisat kokemukset ja jopa traumat ovat harmillisen yleisiä. Nämä voivat aiheuttaa ajatusmalleja, joissa ihminen ajattelee olevansa liikunnallisesti lahjaton ja surkea tapaus. Tämä taas johtaa siihen, että ihminen alkaa välttelemään liikuntaa ja liikkumista.
Minulla on kuitenkin hyviä uutisia. Itseluottamista voi harjoitella ja se on kehitettävissä oleva ominaisuus!
Jos siis tunnet olevasi muita huonompi liikunnassa ja jos uskot, ettet opi liikunnallisia taitoja samalla tavalla kuin muut, lue tämä!
Mitä liikunnallinen itseluottamus on?
Itseluottamus tarkoittaa varmuuden kokemusta, uskoa omiin kykyihin ja siihen, että yritykset tuottavat tulosta. Siihen liittyy optimismi sekä taipumus uskoa menestykseen ja onnistumisiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen kuvittelisi olevansa muita parempi.
Kuvittele itsesi tilanteessa, jossa olet menossa uudelle tanssilliselle ryhmäliikuntatunnille. Millaisia ovat ajatuksesi?
”Tämä on varmaan kiva uusi tunti, ihanaa kun pääsen kokeilemaan tätä. Pärjään varmasti askeleiden kanssa, jos aluksi keskityn pelkkiin jalkoihin. Ei haittaa, vaikka muut olisivat minua parempia. Jos käyn tunnilla useamman kerran, opin varmasti.”
”Onkohan tämä nyt ihan hölmö ajatus edes yrittää? Olenhan aina ollut aivan surkea tanssimisessa ja minulla on kaksi vasenta jalkaa. Muut ovat paljon parempia kuin minä. En ikinä tule oppimaan!”
Jos ajatuksesi on lähempänä jälkimmäistä kuin ensimmäistä vaihtoehtoa, jatka lukemista.
Kokeile myönteistä itsepuhelua
Itseluottamuksen kehittymisen kannalta tärkeää on ensin ymmärtää ajatusten ja suoritusten välinen yhteys. Optimistista ajattelua voi harjoitella myönteisen itsepuhelun avulla.
Itsepuhelu tarkoittaa sisäistä keskustelua, joka on meillä kaikilla käynnissä lähes taukoamatta. Sillä on merkitystä, kuinka puhumme itsellemme. Itsepuhelu vaikuttaa muun muassa psyykkiseen hyvinvointiin ja suorituksiin.
Oma itsepuhelutyyli paljastuu, kun pohdit, millaista itsepuhelutyyliä olet käyttänyt kuluneen päivän aikana. Ovatko puheesi itsellesi positiivisia, kuten ”Olen oppinut lisää!” tai ”En ihan osannut, mutta sainpahan hyvän harjoituksen.” Vai negatiivisia, kuten ”Kaikki muut ovat parempia!” tai ”Taas mokasin, en kyllä ikinä opi.”.
Myönteistä itsepuhelua voi harjoitella. Siinä on kyse itsesuggestiosta, joka vahvistaa käsitystä itsestämme.
Harjoituksia myönteiseen itsepuheluun
Myönteisen itsepuhelun harjoittamiseksi on olemassa useita erilaisia harjoituksia. Esittelen tässä kaksi erilaista harjoitusta. Niitä voi soveltaa myös esimerkiksi työelämään.
Kielteisten ajatusten pysäyttämistekniikka
Tässä harjoituksessa on tärkeää tunnistaa ja havainnoida omaa itsepuhelua. Heti kun huomaat negatiivisen ajattelumallin, voit kokeilla pysäyttämistekniikkaa. Pysäytä negatiivinen ajatus sanomalla mielessäsi tai ääneen ”seis” tai voit vaikka nipistää itseäsi. Käännä sitten negatiivinen ajatus positiiviseksi, esimerkiksi ”En osaa!” muuttuukin ”Osaan!” tai ”Epäonnistuin!” muuttuukin ”Yritän uudelleen ja opin!”. Ei haittaa, vaikket varsinaisesti usko positiiviseen ajattelumalliin. Olennaista on se, miten puhut itsellesi.
Uskomukset testissä
Tässä harjoituksessa on tarkoitus hahmottaa uskomuksiasi itsestäsi. Kirjaa ylös erilaisia negatiivisia uskomuksia, joita sinulla on itsestäsi. Pohdi sitten objektiivisesti, missä määrin mikäkin uskomus pitää paikkansa. Voit myös pyytää läheisiltä ihmisiltä apua arvioimiseen.
Lähde: Liukkonen, J. 2017. Psyykkinen vahvuus. Mielen taitojen harjoituskirja. PS-kustannus.
