Stressi on elämään kuuluvaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista kuormitusta, joka kohdistuu sekä mieleemme että kehoomme. Se nostaa vireystilaamme ja auttaa suoriutumaan erilaisista tehtävistä. Stressitilassa keskushermosto säätelee kehon fysiologisia reaktioita. Viesti kulkee kaikkialle elimistöön tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston ja stressihormonien välityksellä.
Siis mitä?! Jos aihe ei ole Sinulle ennestään tuttu, on todennäköistä, että ainakin puolet äsken lukemastasi meni ohi. Ehkä on syytä lähestyä asiaa toisesta suunnasta.
Onko stressi henkistä vai fyysistä?
Lähes jokainen meistä tunnistaa negatiivisesti mieleemme vaikuttavan henkisen stressin. Se voi olla kiireen tunnetta, kasautuvia työtehtäviä, vastuuta muista ihmisistä, painetta onnistua tai pelkoa epäonnistua. Siitä huolimatta, että nämä tunteet ja ajatukset ovat päämme sisällä, voimakas henkinen stressi saattaa laukaista fyysisiä oireita kuten vapinaa, sydämentykytyksiä, hikoilua ja hengenahdistusta.
Fyysisellä stressillä tarkoitetaan jonkin toiminnan vaikutusta kehoon. Esimerkiksi liikunta aiheuttaa stressireaktion kehossa, sillä se vauhdittaa stressihormoni kortisolin tuotantoa. On totta, että oikein annosteltuna liikunta on lääke stressiin ja suosittelen sitä itsekin, mutta mitä tapahtuu, kun sitä yliannostelee? Liiallinen fyysinen kuormitus voi vaikuttaa mieleemme aiheuttamalla esimerkiksi ärtymystä, levottomuutta, ahdistuneisuutta, muistiongelmia tai päättämisvaikeuksia.
Riippumatta siitä onko stressin aiheuttaja henkinen tai fyysinen, sen vaikutukset ovat samankaltaisia. Itseasiassa stressi on loppujen lopuksi sekä fyysistä että henkistä, sillä stressin vaikutus on kaksisuuntainen. Riippumatta stressin alkulähteestä voivat oireet kohdistua sekä kehoomme että mieleemme. Kaikki mikä aiheuttaa kehossamme fysiologisen stressireaktion lasketaan mukaan syntyvään kokonaiskuormitukseen. Jos tämä kokonaiskuormitus kasvaa liian suureksi suhteessa palautumiseen stressistä tulee haitallista.
Onko minulla pitkään jatkunutta ylikuormittavaa stressiä?
Voit kokeilla googlettaa ”stressin oireet”. Hakutuloksista löytyy loputtoman pitkän tuntuisia oirelistoja, joista jokainen meistä todennäköisesti pystyy joidenkin oireiden kohdalla tunnistamaan itsensä. Ongelma on se, että kyseisillä oireilla voi olla lukuisia muitakin aiheuttajia. Stressin tunnistaminen oireiden perusteella on hieman vaikeaa. Jatkuva henkinen paine on usein helppo tunnistaa, mutta varsinkin fyysisen kuormituksen aiheuttamaa kehon stressitilaa voi olla haastavaa huomata, ennen kuin se on jatkunut jo todella pitkään.
Stressin hoidon tulisi lähteä sen syiden tunnistamisesta. Kehon sopeutuminen erilaisiin stressiä synnyttäviin tilanteisiin näkyy sykkeessä mikro- ja makroskooppisina reaktioina ja vaihteluina. Sykevälivaihtelua seuraamalla saamme tietoa kokonaiskuormituksen ja palautumisen tasapainosta ja voimme tunnistaa liiallisen kuormituksen jo ennen kuin fyysiset tai psyykkiset oireet ovat huomattavia. Iso apu selvitystyössä on Firstbeatin hyvinvointianalyysi, joka mittaa sykevälivaihtelun avulla kehoon kohdistuvaa kokonaiskuormituksen määrää suhteessa palautumiseen. Tehtyäsi 3 vuorokauden mittauksen Fressin koulutettu asiantuntija käy tulokset läpi kanssasi ja tarvittaessa auttaa laatimaan muutosstrategian palautumisen lisäämiseksi tai haitallisen stressin torjumiseksi. Olisiko Sinun aika tarkistaa, miten hyvin kokonaiskuormituksesi ja palautumisesi ovat balanssissa?
