Tässä kirjoituksessa on käytetty lähteenä James Clearin kirjaa Pura rutiinit atomeiksi – Näin saat aikaan muutoksen, joka pysyy (2020), joka on saatu Tuumakustannukselta arvostelukappaleena.
Kirjoitin aiemmin tapojen ja rutiinien voimasta ja siitä, kuinka vaikea vanhoista tavoista on päästä eroon. Kirjoituksessa esittelin teorian, jossa rutiinit muodostuvat ärsykkeen, tarpeen, toiminnan ja palkinnon muodostavasta kehästä. Tämä viitekehys opettaa uusien rutiinien luomisesta ja myös mielenkiintoisia oivalluksia ihmisen käyttäytymisestä.
Nyt pääsin tutustumaan toiseen rutiineja käsittelevään teokseen (James Clear: Pura rutiinit atomeiksi), joka tuo aiheeseen uusia näkökulmia ja paljon konkreettisia esimerkkejä ja ideoita.
Pienillä rutiineilla on valtava vaikutus
Rutiinit toistuvat joskus montakin kertaa päivässä. Siksi pienilläkin teoilla on suuri vaikutus pitkällä aikavälillä. Rutiinit kehittävät itselleen korko korolle -ilmiön samalla tavalla kuin mitä rahalle käy. Tiettynä hetkenä rutiinin vaikutus ei ole merkittävä, mutta silti sen tuottama vaikutus voi olla vuosien aikana valtava.
Esimerkiksi jos syöt kerralla kokonaisen karkkipussin, sillä ei ole suurta vaikutusta terveyteen tai painonhallintaan. Mutta jos syöt karkkia joka päivä välipalaksi ja korvaat sillä terveellisempää ruokaa, alkaa asia olla jo merkityksellinen.
Tai jos joka päivä valitset rappuset hissin sijasta, voi liikkumisannoksesi kasvaa päivässä 10 minuuttia, viikossa tunnin ja vuodessa kymmeniä tunteja.
Tässä on myös syy siihen, miksi meidän on niin vaikea luoda meille hyödyllisiä rutiineja. Näemme selkeästi tekojemme välittömät hyödyt. Karkki maistuu heti hyvältä ja hissi säästä meidät juuri siinä hetkessä ponnisteluilta. Samalla tavalla emme tiedosta ja mieti pitkän aikavälin vaikutuksia.
Rutiinit ja identiteetti
Toinen syy rutiinien muuttamisen vaikeuteen on se, että usein yritämme muuttaa väärää asiaa.
Muutospyrkimyksissä pyritään saavuttamaan jokin lopputulos. Se voi olla vaikkapa painon pudottaminen tai kunnon kohottaminen. Rutiineista valtaosa liittyy menetelmien muuttamiseen, esimerkiksi uusi ruokavalio tai kuntosaliohjelma. Syvin käyttäytymismuutoksen kerros on oman identiteetin muuttaminen. Se liittyy uskomuksiin, maailmankatsomukseen ja minäkuvaan.
Clear kiteyttää: ”Lopputulokset ovat se, mitä saat. Menetelmät ovat se, mitä teet. Identiteetti on se, mihin uskot.”
Muutosta ajatellaan usein juuri tässä järjestyksessä: lopputulos, menetelmät ja identiteetti. Ratkaisu olisi kuitenkin tehdä muutos toisinpäin: identiteetti, menetelmät, lopputulos. Tämä siksi, että identiteetin kanssa ristiriidassa oleva käytös ei jatku pitkään. Toisaalta identiteettiä tukeva rutiini on äärimmäisen kestävä.
Mitä mieltä olet, kumman seuraavista esimerkkihenkilöistä arvelet saavuttavan elämäntapamuutoksen todennäköisemmin?
Henkilö X ottaa tavoitteekseen parantaa kuntoaan. Hän tekee viikkosuunnitelman lenkillä ja kuntosalilla käymisestä. Hän ajattelee: ”Nyt minä onnistun ja alan liikkua säännöllisesti.”
Henkilö Y on kokenut olleensa aina huono urheilussa ja viihtyy ennemmin sohvalla telkkaria katsellen. Hän miettii, ettei mikään estä häntä olemaan liikunnallinen. Hän tekee arjessa valintoja, jotka tukevat aktiivisen ihmisen identiteettiä: liikkuu pyörällä ja kävellen, harrastaa ja liikkuu monipuolisesti. Hän alkaa ajatella: ”Minusta on tullut liikunnallinen ja aktiivinen ihminen.”
Identiteetin muutos ei toki tapahdu sormia napsauttamalla. Clearin kirjassa tätäkin aihetta käsitellään tarkemmin. Yksinkertaistettuna identiteetin muutos tapahtuu vaiheittaisena kehityksenä, jossa jokainen teko ja uusi rutiini muokkaa käsitystä itsestämme. Päätä siis, millainen ihminen haluat olla ja todista se itsellesi pienten valintojen avulla.
Lisäksi Pura rutiinit atomeiksi -kirjassa esitellään myös nelivaiheinen prosessi, jonka avulla parempia rutiineja on mahdollista rakentaa omaan elämään. Suosittelen lämpimästi tutustumaan!
Teksti: Anna Holopainen
