”Mitä tämän tilalle.”
Kysymys luki kaksi vuotta sitten ruokapäiväkirjassa saunasiiderin kohdalla. Hienoista epäuskoa siinä oli valmentajallakin, myönnetään.
Kaikki alkoi siitä, kun Minna yritti laittaa kenkiä jalkaan.
Yleisestikin vierystaso oli ollut heikko pitkään, ylipainoa oli reilusti ja mikään ei kiinnostanut. Töistä kauppaan ja kaupasta kotiin, kaupasta viinerit ja suklaapatukat matkaan jotta jaksoi kokata ja odottaa ruoan valmistumista.
Minna ilmestyi ensimmäiselle tunnille verkkatakki päällä ja pipo syvällä korvissa. Häntä nolotti, huomasin sen heti. Se ei ole mitenkään epätavallista, mutta erityisesti Minnan kohdalla halusin että nyt hän onnistuu, vihdoin. Minna hankki kuntosalijäsenyyden salille, missä oli tuolloin töissä.
Teimme helppoja juttuja, jotta ohitettiin epäonnistumisen tunteet ja saatiin Minna seuraavallekin tunnille, vaikka alussa lähtö oli totta kai ollut tosi hankalaa.
Minna jäi koukkuun suurin piirtein heti, kun ensimmäiset lihassäryt katosivat.
Tapasimme kahdesti viikossa, ja Minnan kunto lähti huimaan nousuun samalla, kun vaakalukemat painuivat säntillisesti kokoajan alaspäin.
Jopa alun ruokapäiväkirjaepäuskoni oli turha, sillä Minna nappasi kaikki ohjeistukseni käyttöön. Saman tien, mukisematta, vastalauseitta. Luotti täysin valmentajan sanaan, ei koskaan valittanut mistään.
Jossain vaiheessa mukaan tulivat omat kokeilut, kun hänen oma innostuksensa kohosi. Munakasta ja pinaattia, muistan senkin kuin eilisen. Rahkaankin hän rakastui välittömästi niin, että jossain vaiheessa lääkärikin kyseli että pitäisikö rahkan määrää vähentää.
Missään vaiheessa ei tullut takapakkia eikä fyysisiä vammoja, siinä suhteessa olimme onnekkaita.
Ihmiset kyselivät Minnalta, paljonko painoa oli pudonnut
ja ihmettelivät, kun sitä oli tippunut ”vain” kuusitoista kiloa. Kuntosalilla treenaamisen ihanuutta. Ei vain pudotettu painoa, vaan rakennettiin lihasten kanssa vahvaa kehoa.
Kunnon kohenemisen myötä Minna innostui myös ryhmäliikunnasta. Salilla treenattiin valmentajan osaavissa käsissä oikeita asioita, ja omalla ajalla Minna kävi ryhmäliikunnoissa miten taisi, liikkuvat työajat toivat omat haasteensa sinnekin. Lemppareiksi muodostuivat jo tuolloin nopeat lajit kuten spinning ja bodypump.
Kaiken kaikkiaan puolen vuoden valmennus piti sisällään seuraavia huimia numeerisia muutoksia, vaikka ne eivät tässäkään valmennuksessa olleet loppujen lopuksi ne tärkeimmät.
Vyötärön ympärys -21,5 cm
Lantion ympärys -16 cm
Rasvaprosentti pieneni 8,1%
Tämä tarkoittaa että puhdasta RASVAA pudotettiin 14,5 kiloa, kun kokonaispudotus oli 16,3kg
Matkaan tuli särö, kun vaihdoin työpaikkaa. Neljä päivää työskenneltyäni Fressillä Heikinkadulla tupsahti ulko-ovesta Minna, Joka siltä seisomalta teki sekä kanta-asiakkuuden itselleen että valmennussopimuksen!
Ja niin sitä mentiin taas.
Emme tapaa enää säännöllisesti valmennuksen merkeissä vaan Minnan omin sanoin hän ottaa välillä ”Annan.” Eli muutaman kuukauden välein otamme muutaman kuukauden tapailut, ja sanoipahan Minna juuri että odottaa kovasti liikuntaseteleitä koska tietää kyllä mihin ne käyttää.
Liikunta tuli siis Minnan elämään jäädäkseen, kaikesta epäilystä huolimatta.
Alun totaalitiukkuuden jälkeen Minna on suonut itselleen sen saunasiiderinkin silloin tällöin, samoin jonkinlaisia herkkujakin. Homma pysyy kuitenkin lapasessa kokoajan. Minna rakastaa Crosstraining By Fressi- tuntia, ja sain juuri viestiä että hän odottaa innolla myös uutuus- DUO-tuntia, unohtamatta kuitenkaan sitä ikisuosikkiaan Pumppia, jonka rinnalle on tullut Fressin myöt myös peppu30-jumppa.
Viimeisin pätkä päättyi ennen joulua ja saatiin jo esimakua Minnan kanssa Painonnostosta, kun kävin hankkimassa rakkaaseen harrastukseeni valmennuskoulutuksen. Sormeni syyhyävät jo päästä opettamaan Minnalle lisää painnonnoston, tuon kuningaslajin, saloja!
Onnistumisterveisin, Minna ja Anna