Liikunta ja stressi ovat toisensa vastakohdat. Liian rankka liikunta kuitenkin voi pahentaa stressiä. Mistä on siis kyse? Lue parhaat vinkit stressin ehkäisyyn ja parantamiseen liikunnan avulla!
Stressillä on tärkeä tehtävä aistien terävöittäjänä ja valpastuttajana. Stressireaktion laantuminen jännittävän tai pelottavan tilanteen jälkeen on kuitenkin tärkeää. Pitkittynyt stressi ei tee hyvää aivoille, ja se aiheuttaa esimerkiksi muistin heikentymistä. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat hyviä keinoja sekä stressin hoidossa että sen ehkäisyssä.
Liikunnan vaikutus stressiin perustuu kortisolitasoihin. Stressitilanteessa kortisolitaso nousee. Sama tapahtuu kun ihminen suorittaa jotain fyysisesti raskasta liikuntaa. Liikuntasuorituksen jälkeen kehon kortisolitaso kuitenkin laskee matalammaksi, kuin mitä se oli ennen suoritusta. Pitkäaikainen liikunnan harrastaminen aiheuttaa sen, että kortisolia erittyy aina vain vähemmän ja pitoisuudet laskevat levon aikana yhä alemmaksi. Lisäksi säännöllinen liikkuminen aiheuttaa sen, että kortisolin määrä nousee entistä vähemmän myös silloin, kun stressireaktion aiheuttaa jokin muu kuin liikunta. Liikunta siis opettaa keholle, ettei stressiin kannata reagoida vahvasti.
Siis: Vaikka liikunta ja stressi molemmat vaikuttavat kehon kortisolitasoihin, niin vaikutukset aivoihin ovat päinvastaiset. Liikunta hellii aivoja ja mieltä, stressi taas heikentää aivotoimintaa ja muistia.
Jos stressaat, liiku rennosti
Säännöllinen ja kova treenaaminen kiireisen ja stressaavan elämäntavan lisänä alkaa verottaa terveyttä sen sijaan, että se edistäisi sitä. Liikkumalla liikaa rasitus vie loputkin voimat ja kehon palautuminen jää vajaaksi. Liian kuormittava ja rankka treeni siis lisää stressikuormitusta.
Myös väsymys on keholle stressitila. Jos töissä on ollut rankkaa tai lapsi on valvottanut pitkin yötä, kannattaa olla itselle armollinen, eikä väkisin suorittaa ennalta suunniteltua kovatehoista harjoitusta. Kuuntelemalla omaa kehoa ja tuntemuksia, huomaa milloin kannattaa tehdä harjoitus kevyemmin.
Myös stressaantuneena voi halutessaan tehdä pitkiäkin harjoituksia, kunhan malttaa pitää sykkeen matalana. Esimerkiksi rauhalliset kävelylenkit luonnossa ovat oivaa stressinpoistoliikuntaa.
Parhaat lajit stressin ehkäisemiseen
Tutkimukset viittaavat siihen, että aerobinen kuntoliikunta hillitsee stressiä enemmän kuin voimaharjoittelu. Mitä tahansa jatkuvaa liikettä sisältävää toimintaa voidaan pitää aerobisena: kävelyä, juoksua, pyöräilyä, uintia, tanssia, haravointia ja niin edelleen.
Liikuntaa voi harrastaa monella eri tavalla, eikä yhtä oikeaa tapaa ole olemassa. Kokeilemalla selviää, mikä on itselle se mieluinen tapa liikkua. Stressaavassa elämäntilanteessa kannattaa kuitenkin liikkua niin, ettei syke nouse liikaa.
Rauhalliset liikuntalajit kuten venyttely ja jooga auttavat stressin kalvamaa kehoa elpymään. Stressaantunut keho on jännittynyt ja kireä. Venyttely palauttaa liikkuvuutta, poistaa kireyttä ja samalla kudosten aineenvaihdunta vilkastuu.
Lähteet:
Asikainen, M. & Tuomilehto, H. 2016. Ravinto, uni, liikunta. Tasapainota keho kuntoon ja taltuta stressi arjen valinnoilla.
Hanna, H. 2014. Voiko stressi tappaa? Näin katkaiset kierteen.
Hansen, A. 2017. Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla.
