Miksi aloittaminen on aina niin vaikeaa ja miten madaltaa aloittamisen kynnystä?
Tapasin viime viikonloppuna 15-vuotiaan nuoren pojan, jolla ei ole ollenkaan käsiä. Tapasimme ravintolassa ja hetken pohdin, että mitenköhän poika oikein syö annoksensa. Tunsin oloni hölmöksi, kun poika otti sukan pois jalasta ja laittoi haarukan varpaiden väliin ja alkoi tottuneesti syömään ateriaansa. Totta kai ateriointi sujuu näin parhaiten, onhan poika vauvasta asti harjoitellut tällaista taitoa. Täytyy vielä sanoa, että hän on muutenkin huikean taitava. Syöminen on perustaito, mutta poika osaa soittaa jaloillaan sähkökitaraa ja myös volttien hyppiminen onnistuu eli kehonhallinta on ainakin hallussa.
Pojan tapaamisesta sain idean tähän juttuuni. Monet meistä kamppailevat muutoksen aloittamisen vaikeuden kanssa. Osa on ollut pitkään liikkumatta, toiset taas haluavat saada pudotettua painoa ja ruokavaliota pitäisi viilata parempaan suuntaan. Osa meistä taas sinnittelee tosi vähillä unilla vuodesta toiseen, vaikka omaa energiatasoaan voisi helpottaa pyrkimällä lisäämään yöunen määrää puolella tunnilla. Varsinkin tähän vuodenaikaan, kun on jos jonkinlaista juhlapyhää Pääsiäistä, vappua, ylioppilasjuhlia, kesähäitä jne, tuntuu että on helpompaa siirtää elämäntapamuutoksen aloitusta eteenpäin.
Olen itse valmentanut erilaisia ihmisiä 90-luvun lopusta asti ja valmennusurani aikana olen todennut, että ihmiset toimivat yleensä tietyllä tavalla tietyssä vaiheessa. Tällaiselle mallille on tieteellinenkin perusta, jota kutsutaan Prochanskan tranteoreettiseksi muutosmalliksi. Prochanska kehitti mallin alkuun tupakoinnin lopettamisen avuksi, mutta elämäntapamuutosprosessi etenee monesti noudattaen samaa kaavaa.
- Ensimmäinen vaihe on nimeltään esiharkintavaihe. Tällöin asiakkaan suusta kuulee yleensä sanat, että ”jotain tarttis tehdä” ja pitäisi olla hoikempi ja paremmassa kunnossa, mutta vielä ei oikein olla valmiita tekemään hommia, jotta tavoite saavutettaisiin. Motivaatio on tällöin alhaisella tasolla.
- Harkintavaiheessa henkilö rupeaa jo kartoittamaan vaihtoehtoja. Surffailee netissä etsien erilaisia ruokavalioita, hankkii ehkä jo lenkkaritkin ja liittyy kuntosalille jäseneksi.
- Valmistelu- ja toimintavaihe toimivatkin aika lailla samanaikaisesti. Tällöin ollaan tehty jo päätös, että huomenna minä aloitan ja minä pystyn tähän muutokseen. Läheisten ja trainerin tuki on tässä vaiheessa tosi tärkeä asia, jotta syntynyt motivaatio saadaan pidettyä yllä.
- Viimeinen vaihe on ylläpitovaihe, joka tarkoittaa käytännössä sitä tilannetta, kun kunto on kohonnut, muutama kilo on pudonnut ja olo on mitä parhain. Elämäntapamuutoksen tekeminen kestää yleensä 7 kuukaudesta kahteen vuoteen. Ikilaihduttamisen lopettaminen vaatii jopa 7 vuotta. Tämä viimeisen vaiheen ylläpitäminen vaatii siis harjoitusta toisen perään, jotta tavasta tulee oikeasti pysyvä, eikä olla taas siinä samassa esiharkintavaiheessa, että ”jotakin tarttis tehdä”. Esiharkintavaihe seuraa nimittäin ylläpitovaihetta, jos homma ei mene maaliin asti.
Ja miten jutun alun pojan tarina liittyy elämäntapamuutos-malliin?
Esimerkki kertoo siitä, että muutos ei tapahdu pikakuuria noudattamalla ja kertarysäyksellä vaan homma vaatii useita toistoja, kerta toisensa jälkeen. Voitte kuvitella, kuinka monta kertaa poika on tiputtanut haarukan ennen kuin syöminen on alkanut sujumaan, mutta taustalla on ollut vahva päämäärä, halu oppia syömään ilman apuja. Motivaatio kumpuaakin syvempää, eli muutaman kilon painon pudotus ei ole se paras tavoite, vaan on hyvä esittää itselleen kysymys, miksi haluan olla muutaman kilon kevyempi tai olla paremmassa kunnossa? Saanko siitä itsevarmuutta, saanko pidettyä verensokerit normaalilla tasolla, jaksanko temmeltää lapsien kanssa paremmin…
Olet varmasti kuullut 21 kerran kokeilusta muutoksen toteuttamisessa? Tätä mallia ei ole tieteellisesti todistettu, mutta jos päätät, että aiot liikkua 21 kertaa ennen juhannusta, niin jos nyt et harrasta juurikaan liikuntaa, saat kuntoasi kohotettua jo mukavasti tällä 21 kerralla ja ehkäpä se jumppakärpänen ehtii puraista sinua.
Jos aloittaminen tuntuu tosi työläältä, kannattaa kokeilla kampaajaltani oppimaani kikkaa. Hänen yksi asiakas päätti aloittaa kuntoilun lenkkeilemällä. Hän puki kotona lenkkivaatteet päälle ja meni kuistille hengittämään raitista ilmaa. Samalla hän pohti, tekeekö hänen mieli lähteä lenkille. Joka kerta hän kuulemma lähti lenkille, koska hän oli nähnyt vaivaa, kun hän oli pukenut lenkkivaatteet päälle. Kannattaa kokeilla, toimisiko sinulla tällainen kikka.
Jos aloittaminen tuntuu tosi haasteelliselta, yksi hyvä tapa päästä alkuun on palkata traineri. Me kyllä kannustamme ihmisiä liikkumaan ja syömään hyvin. Monesti motivaatio syntyy tekemällä eli sitä jumppakärpäsen puraisua ei kannata liian kauaa odotella.
– Noora
