Oletko koskaan miettinyt, miten ruokavalintasi vaikuttavat aivoihisi? Aivot ovat toimintojen keskus, mutta samalla myös valintamme vaikuttavat aivoihin. Ruokavalio onkin merkittävässä osassa aivoterveyttä ja aivojen kannalta ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa: aivot pitävät säännöllisestä ja värikkäästä ruoasta. Aivot ovat elimistön tärkeä elin, mutta samalla herkin, ja siksi niiden hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.
Hyvinvoivat aivot auttavat meitä jaksamaan, pitävät hyvää vireystilaa yllä ja ehkäisevät muun muassa muistisairauksilta. Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisinä. Elimistö pyrkii toiminnoillaan turvaamaan aivojen riittävän ravinteiden ja hapen saannin, mutta tärkeitä ravintoaineita ja energiaa ei saada tyhjästä: ne tuleekin saada ruoasta.
Aivoissa on oltava tasainen verensokeri, jonka vuoksi säännöllinen ateriarytmi on tärkeää. Pitkät ateriavälit vaikuttavat negatiivisesti vireystilaan, mutta samalla vaikeuttavat muistitoimintoja ja keskittymiskykyä. Kannattaakin välttää pitkiä ateriavälejä päivän aikana ja keskittyä tasaiseen syömiseen. Suurimmalle osalle sopii 3-4 tunnin välein syöminen. Itselleen sopivan rytmin löytämiseksi on hyvä suunnitella valmiiksi päivän ateriointia, jolloin syöminen ei arjen touhuissa unohdu.
Aamupalaa ei ole järkevää ohittaa, sillä aamupalan syöminen on tärkeää aivotoimintojen ylläpitämiseksi ja tärkeä aloitus päivälle. Aamupalan syöminen ehkäisee myös tuhtia ateriointia myöhemmin, mikä osaltaan on tärkeä tekijä vireystilan ja keskittymiskyvyn ylläpidossa. Myös sopiva ateriakoko ylläpitää säännöllistä syömistä, kun nälkää esiintyy tasaisesti päivän aikana.
Aivot pitävät värikkäästä ruoasta
Säännöllisen ja sopivan annoskoon lisäksi aivot pitävät värikkäästä ruoasta. Kasviksien, hedelmien ja marjojen karotenoidit sekä antioksidantit näyttävät pitävän aivoterveyttä sekä hyvää muistitoimintoa yllä. Varsinkin mustikoiden on havaittu ehkäisevän muistin heikentymistä sekä parantavan oppimiskykyä. Myös parsakaali, kukkakaali ja tomaatti näyttävät olevan aivojen mieleen.
Ruokavaliosta ei tule unohtaa rasvaa, sillä aivot ovat 60 prosenttisesti rasvaa. Kovan tyydyttyneen rasvan runsas saanti lisää verisuonitautien esiintymistä ja aivoissa se voi aiheuttaa muistiongelmia ja -sairauksia. Rasvaa tulisikin saada pääosin pehmeää rasvaa sisältävistä lähteistä kuten oliivi- ja rypsiöljystä, pähkinöistä, siemenistä, avokadosta ja rasvaisesta kalasta. Varsinkin aivot tarvitsevat omega-3 rasvahappoja päivittäin ja niitä saadaan lohesta, rypsiöljystä, pellavan- ja chiansiemenistä sekä saksanpähkinöistä.
Suomalaiset saavat ruokavaliosta liikaa suolaa ja samaa mieltä ovat myös aivot. Runsas suolan saanti nostaa verenpainetta, mikä suurentaa riskiä aivoverenkiertohäiriöiden syntyyn. Suolan saantia on helppo säännöstellä, kun valmistaa suurimman osan ruoasta itse ja opettelee maustamaan ruokaa yrteillä ja muilla mausteilla. Lisäksi elintarvikkeissa käytetty sydänmerkki kertoo vähäsuolaisesta vaihtoehdosta, joten kyseisiä tuotteita kannattaa valita omaan ostoskoriinsa useasti.
Aivoille terveellinen ruokavalio on onneksi terveyttä tukevaa syömistä kaiken kaikkiaan. Jos syö monipuolisesti, paljon kasviksia, kuitua sekä muistaa pehmeät rasvat, ei tarvitse olla erityisesti huolissaan aivojen hyvinvoinnista ruokavalion suhteen. Silloin onkin hyvä muistaa, että myös mielekäs syöminen on osa aivoterveyden ylläpitoa. Aivotkin pitävät, kun ne saavat mieliruokaa, jossa ei aina ole mietitty ravitsemuksellisia tekijöitä. Toisinaan hyvällä mielellä herkuttelu on siis osa aivojen huolenpitoa.
Kiinnostaako ravitsemukseen liittyvät artikkelit? Lue seuraavaksi 5 hyvää syytä syödä kauraa täältä.
