Liikuntariippuvuus – 6 merkkiä, joista tunnistat

Liikuntaan voi kehittyä riippuvuus siinä missä moneen muuhunkin asiaan. Nämä kuusi merkkiä voivat kieliä liikuntariippuvuudesta.

Liikunta tekee keholle ja mielelle hyvää monella tapaa. Liika on kuitenkin liikaa myös liikkumisessa.

Kun treenaamisesta tulee pakonomaista ja joustamatonta, kyseessä voi olla liikuntariippuvuus. Liikuntariippuvuus voi kehittyä niin huippu-urheilijalle kuin liikunnan harrastajallekin.

 

Liikuntariippuvuus voi olla monen asian summa

Liikuntariippuvuuteen voivat johtaa esimerkiksi elämysten hakeminen liikunnasta tai mielihyvän tavoittelu, joka karkaa käsistä. Osa nauttii rutiinien antamasta turvallisuuden tunteesta niin, että suhde liikuntaan muuttuu pakonomaiseksi riippuvuudeksi.

Toisaalta liikkuminen voi olla keino paeta omaa pahaa oloa. Liikunnan avulla voi nimittäin hallita kielteisinä pidettyjä tunteita.

Myös tietyt persoonallisuuden piirteet kuten vaativa suhtautuminen itseen ja niin kutsuttu kympin tytön syndrooma voivat altistaa liikuntariippuvuudelle. Myös kontrollin menettämisen pelko voi johtaa pakonomaiseen liikkumisen tarpeeseen.

 

Kuusi merkkiä, jotka voivat kertoa liikuntariippuvuudesta

Vaikka liikkuisi paljon, kyseessä ei automaattisesti ole liikuntariippuvuus. Jos jokin näistä kuudesta kohdasta pätee kohdallasi, kannattaa kuitenkin pysähtyä tutkimaan suhdettasi liikuntaan.

1. Liikunnasta ei malta pitää taukoa edes väsyneenä tai sairaana

Jos treenille on päästävä silloinkin, kun kärsii flunssasta tai tuntee itsensä väsyneeksi ja alipalautuneeksi, suhde treenaamiseen on epäterve. Kipeänä ja alipalautuneena on tärkeä antaa kehon levätä.

2. Kärsit toistuvasti rasitusvammoista

Kun fyysinen kuormitus kasvaa liian suureksi ja väsymys ottaa vajaan palautumisen vuoksi niskalenkin, itsensä altistaa erilaisille rasitusvammoille. Rasitusvammakierre voi olla yksi merkki liikuntariippuvuudesta.

Liikunta-addikteilla esiintyy esimeriksi revähdyksiä, rasitusmurtumia ja mustelmia. Mahdolliset fysioterapiaohjelmat voivat jäädä noudattamatta, kun treenirutiineihin on pakko päästä kiinni. Silloin altistaa itsensä entistä pahemmille ja pitkäkestoisimmille vammoille.

3. Ahdistut tai koet huonommuuden tunnetta väliin jääneestä treenistä

Jos liikut säännöllisesti, mutta koet yksittäisen tekemättä jääneen treenin jälkeen huonoa oloa tai ahdistusta, liikuntasuhteessasi on todennäköisesti parannettavaa. Samoin jos vaikkapa suunnitellun kymmenen kilometrin lenkin sijaan juoksetkin kahdeksan kilometriä ja podet huonoa omatuntoa. Treenin tekeminen, intensiteetti tai kesto ei määrittele sinua ihmisenä.

Ärtymys ja ahdistus voivat olla vieroitusoireita riippuvuuden kohteesta eli liikkumisesta.

On hyvä muistaa, että liikunnan ei ole tarkoitus kuluttaa mielenterveyden voimavaroja, vaan päinvastoin parantaa niitä.

4. Priorisoit treenaamisen kaiken muun edelle

Jätätkö ystävien tai perheen kanssa ajanviettämisen väliin, jotta pääset treenaamaan? Liikunnalle on fiksua varata kalenterista aikaa, mutta myös sosiaalisia suhteita ja lepoa on vähintään yhtä tärkeä vaalia.

5. Liikut, koska sinun on "pakko"

Treenille lähtemisen syynä pitäisi olla useimmiten se, että haluaa treenata. Meillä kaikilla on tietenkin myös päiviä, jolloin ajatus treenille lähtemisestä ei saa kiljumaan riemusta ja sohvannurkka houkuttelisi lenkkipolkua tai kuntosalia enemmän. Jos treenaamaan lähtee jatkuvasti vain siksi, että on pakko, jotain on pielessä.

6. Tarkkailet älylaitteita pakonomaisesti

Älylaitteet ovat monelle motivoiva keino seurata omaa harjoittelua ja siinä edistymistä. Jos älykellon tai -sormuksen seuraaminen muuttuu askelmäärän kyttäämiseen tai kulutettujen kaloreiden jatkuvaan tarkkailuun, voi tehdä hyvää jättää älylaite hetkeksi pöytälaatikkoon ja treenata ihan vain fiiliksen pohjalta.

 

Liikuntariippuvuuden hoito

Jos havahdut siihen, että liikuntasuhteessasi voisi olla parannettavaa, kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä työterveyteen tai koulupsykologiin. Ammattilaisen lisäksi myös ystävälle puhuminen voi auttaa. Ulkopuoliselle puhuminen auttaa usein löytämään uusia näkökulmia.

Muutokselle kannattaa antaa aikaa, sillä suorittamista on vaikea lopettaa kuin seinään. Ole lempeä itsellesi ja pidä kalenteriin merkityistä lepopäivistäsi kiinni.

Lähteitä: Duodecim, UKK-instituutti


Luitko jo nämä FressiOlo-blogista?
Ylikunto oireilee koko kehossa – 9 oiretta, joita ei kannata sivuuttaa

Scroll to Top