Uusi vuosi on jo startannut ja niin myös monen muutoshalu parempaan elämään. Motivaation ollessa korkealla tekeminen tuntuu kevyeltä, mutta monen mieli on jo muuttunut helmikuussa. Miksi vanhojen tapojen muuttaminen on niin vaikeaa? Ongelma ei välttämättä ole siinä, etteikö yrittäisi riittävästi. Itsekuria enemmän tarvitaankin riittävästi aikaa niin konkreettiselle tekemiselle kuin mielen työskentelyllekin.
Monelle uusi vuosi tuo motivaation muutokseen. Usein vuoden vaihtuessa pysähdytään miettimään omaa elämää, millainen viime vuosi on ollut ja mitä odottaa seuraavalta vuodelta. Moni pohtiikin, miten omaa arkea saisi paremmaksi tai miten omaa terveyttä voisi edistää. Monille tämä tarkoittaa myös muutoshalua oman ruokavalion ja syömistottumuksien kohdalla. Pian mielessä pyöriikin, mitä pitäisi ja mitä ei pitäisi syödä. Apuna saattaa olla myös valmis ruokavaliosuunnitelma, jotta haluttuun muutokseen päästäisiin.
Muutokseen ryhtyvä toki haluaa, että toiminnasta tulisi pysyvää, mutta moni huomaa jo helmikuussa, että muutoksen tekeminen pysyväksi on hankalaa. Arkea onkin vaikea hallita ja haluamat muutokset eivät tunnu asettuvan millään paikoilleen rutiiniksi. Mielessä saattaa käydä, että kaikki on kiinni itsekurista: “Jos vain tahdon niin pystyn”. Arjessa ilmenevät ongelmat voivat vaikuttaa tekosyiltä, kun huomaa muiden onnistuvan ja menevän eteenpäin samoissa muutoksissa. Epäonnistumisen kokemus lannistaa ja peittää alleen motivaation.
Kaikki neuvot ja vinkit eivät sovi kaikille
Toisinaan niin sanotuilla tekosyillä on perää ja ne voivatkin olla ihan todellisia syitä muutoksen epäonnistumiselle. Pysyvien muutoksien takana on toiminta, joka sopii sujuvasti omaan arkeen. Kaikki neuvot ja vinkit eivät sovi kaikille. Saatamme vertailla omaa toimintaamme ja elämäämme muihin, jolloin yritämme sovittaa sopimattomia muutoksia arkeemme. Lopulta koemme huonommuutta ja epäonnistumista, kun emme kykene samaan muutokseen kuin toiset. Kyse ei kuitenkaan ole itsekurista, vaan oman elämän ja voimavarojen erilaisuudesta.
Rutiinit ja totutut tavat ovat tärkeitä voimavaran säästäjiä arjessa: niiden tekemistä ei juurikaan tarvitse mietiskellä eivätkä ne vie ylimääräistä energiaa. Rutiinit tapahtuvat kuin itsestään. Muutos taas vaatii aktiivista toimintaa ja keskittymiskykyä, jotta vanhat automaatiot voitaisiin vaihtaa uusiin. Jos kalenteri on jatkuvasti täynnä, mielessä tuhat asiaa ja nukkuminen huonoa, totutut tavat auttavat meitä selviytymään arjesta.
Muutos vaatii aikaa ajattelulle
Ruokavalion muutokset vaativat keskittymiskykyä ja aikaa. Mielessä kannattaa olla selkeänä, miksi muutosta haluaa ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Pelkkä tieto kasviksien terveellisyydestä ei riitä ja ajatus “syö lisää kasviksia” ei useinkaan auta ketään tekemään pysyvää muutosta ruokavaliossaan. On hyvä miettiä \"miksi juuri minulle tämä muutos on tärkeä, mitä minä haluan sen tuovan lisää elämääni ja mitä olen valmis sen eteen tekemään?\". Muutosta tehdessä näiden kysymyksien äärelle on syytä palata useaan kertaan. Aikaa ja voimavaroja tulisi siis varata niin konkreettiselle tekemiselle kuin ajatuksillekin.
Muutokseen ryhtyessä on syytä pysähtyä miettimään omia voimavaroja, arjen kuormittavuutta ja konkreettisesti aikaa ja sen riittävyyttä. Vaikka kuinka haluaisi tehdä jokaiselle päivälle evääksi monipuolisen aterian, mutta kalenteri on aamusta iltaan täynnä, ei muutosta synny ellei aikataulu muutu.
Muutoshalu pelkän monipuolisen syömisen sijaan tulisikin kohdistua omaan aikatauluun ja voimavaroihin. Voimavaroja pitää löytyä jokaiselle päivälle tehdä aktiivisesti muutosta vanhoihin tapoihin, pysähtyä miettimään, mitä tekee ja miksi. Samalla myös on syytä tehdä aktiivista havaintoa, toimiiko muutos omalla kohdalla, tuottaako se sitä tulosta ja iloa mitä omaan arkeen haluaa? Vai onko muutos itselle vaikea, sopimaton tai mahdollisesti viekö se liikaa aikaa ja energiaa tässä elämäntilanteessa? Toiselle helpolta tuntuva muutos voi toiselle olla aivan liikaa vaadittu.
Valitse pienempiä ja konkreettisia tavoitteita
Pieni konkreettinen tavoite helpottaa muutoksen tarkastelua sekä vaatii monesti vähemmän voimavaroja. Siksi tavoite esimerkiksi kasviksien lisäämisestä omaan ruokavalioon olisikin parempi korvata esimerkiksi porkkanan lisäämisellä. Tällöin on vaivattomampaa huomata tuleeko porkkanaa syötyä, ja miksi se on mahdollisesti hankalaa. Ruokavaliomuutoksien ei tulisi viedä paljoa voimavaroja ja ajatuksia arjesta, vaan enemmänkin tukea parempaa jaksamista. Pelkän porkkanan syömisen ajattelu, muistuttaminen ja tarkastelu eivät vie paljoakaan tilaa ajatuksista, jolloin tilaa jää muillekin tärkeille asioille.
Sopeutuminen muutokseen on helpompaa pienin askelin, eivätkä muutokset sysää muuta arkea sivummalle. Lopulta huomaakin, että uusi muutos tapahtuu kuin itsestään eikä voimavaroja muutokseen enää mene kuten alussa. Itsensä näköinen elämä ei olekaan jäänyt muutosprosessin jalkoihin, vaan muutos on sopeutunut elämään omalla tavallaan.
Kiinnostaako Fressin laillistetun ravitsemusterapeutin Marianna Höltän artikkelit? Lue seuraavaksi täältä 5 hyvää syytä syödä kauraa.
