Ruoka on meille tärkeä energian ja ravintoaineiden lähde, joten sillä on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Terveellisten ruokavalintojen tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa yhteiskunnassamme, jossa erilaisia houkuttelevia ja energiapitoisia ruokia on runsaasti ja helposti saatavilla.
Ruoka ei ole meille ainoastaan polttoainetta vaan myös tärkeä osa kulttuuria ja sosiaalista vuorovaikutusta. Lisäksi tunteet, itsesäätely ja syöminen kietoutuvat toisiinsa monin tavoin.
Tutkimuksissa on arvioitu, että teemme joka päivä kymmeniä, jopa satoja ruokaan ja syömiseen liittyviä valintoja. Valitsemme toistuvasti mitä, minkä verran, milloin, missä ja kenen kanssa syömme sekä myös mitä, minkä verran, milloin, missä ja kenen kanssa emme syö. Koska aivokapasiteettimme on rajallinen, tapahtuu suuri osa näistä valinnoista automaattisesti, tapojemme ohjaamina.
Syömisvalintojen taustalla on monia vaikuttavia tekijöitä
Päivittäisiä valintojamme ohjaavat asiat ovat yllättävän monitahoisia. Ensinnäkin ympäristö vaikuttaa syömiseemme: millaiseen ruokakulttuuriin olemme tottuneet, minkälaista tietoa saamme ravinnosta, millaisia tarjouksia ruokakaupassa on, mitkä tuotteet on aseteltu houkuttelevasti esille, millaisia mainoksia näemme ja niin edelleen.
Ruoan maku on myös oleellinen valintoja ohjaava tekijä. Jokaisella meistä on omanlaisensa makumieltymykset. Osa mieltymyksistä perustuu geeneihin, mutta enimmäkseen kyse on tottumuksesta. Opimme pitämään sellaisista ruoista, jolle altistumme eniten. Uusista mauista voi oppia pitämään myös aikuisena.
Lisäksi on olemassa monia ruokaan liittyviä asenteita ja motiiveja. Ne liittyvät ajatuksiimme koskien muun muassa ruoan terveellisyyttä, hintaa, luonnollisuutta ja eettisyyttä. Esimerkiksi vegaaniruokavaliota perustellaan usein terveellisyydellä, eettisyydellä ja ekologisuudella.
Syömiseemme vaikuttaa myös monia muita asioita, joiden kaikkien luettelemiseen ei tässä riitä tila. Yksi huomionarvoinen asia on television tai digilaitteiden ääressä syöminen. Tutkimusten mukaan keskittyminen liikkuvaan kuvaan tai sosiaaliseen mediaan lisää ei-tietoista ja automaattista syömistä, jolloin ihminen helposti syö yli tarpeensa.
Ruokaa ja tunteita
Tunnesyöminen on varmasti monelle tuttu käsite. Ihminen oppii helposti yhdistämään iloja, suruja ja muita tunteita tiettyyn syömiskäyttäytymiseen. Tämä on luonnollista, sillä syöminen on meille elintärkeää. Syömisen ja hyvän olon tunne opitaan yhdistämään jo vauvana.
Kulttuurissamme syöminen yhdistetään vahvasti asioista iloitsemiseen ja juhlistamiseen. Iltalehti uutisoi hiljattain kuopiolaisesta äidistä, joka järjesti lapsen toiveesta mieluisat ja onnistuneet parkour- teemasynttärit. Some-keskusteluissa moni oli sitä mieltä, että synttärit eivät voi olla synttärit, jos niissä ei tarjoilla herkkuja. Niin vahvasti olemme oppineet yhdistämään juhlat ja herkut yhteen, emmekä aina edes pysty kuvitella muuta vaihtoehtoa.
Tunnesyöminen tarkoittaa sitä, että erilaiset negatiiviset tunteet ja tilanteet johtavat lisääntyneeseen syömiseen. Syynä voi olla se, että syömisestä on tullut keino säädellä negatiivisia tunteita. Myös nälän ja tunteiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Tällöin maistuvat erityisesti epäterveelliset, rasvaiset ja makeat herkut.
Mikä neuvoksi?
Lopuksi muutama vinkki terveellisempään syömiseen.
1. Muista, että elintavat muodostavat kokonaisuuden. Esimerkiksi riittävä liikkuminen ja nukkuminen voivat auttaa tunteiden ja syömisen säätelyssä.
2. Kun haluat tehdä muutoksia ruokavalioon, huomioi ruoan terveellisyyden lisäksi myös muut tekijät, kuten maku, hinta, eettisyys ja tuttuus. Näin pysyvä muutos on todennäköisempi.
3. Mieti, miten voi säädellä syömistäsi joustavasti ja sallivasti.
4. Rauhoita ruokailut digilaitteilta ja keskity syömiseen.
5. Älä lannistu, jos et pidä terveellisten ruokien mausta. Sitkeästi maistamalla totut makuun ja siitä voi lopulta oppia pitämään.
6. Lue myös: Viisi askelta terveelliseen ruokavalioon
Lähde: Konttinen, H. 2019. Syömiskäyttäytymisen psykologiaa. Teoksessa: Sinikallio, S. (toim.) Terveyden psykologia. PS-Kustannus.
