Meillä useimmilla arkiaamut alkavat aina samalla tavalla. Herätyskello soi, pikaiset aamuvenytykset, vessassa käynti, hampaiden pesu, aamukahvin juonti ja niin edelleen. Jopa vaatteiden pukeminen ja kävely lähimmälle bussipysäkille voivat tapahtua hyvin pitkälti automaattisesti ja ilman tietoista ajattelua.
Tapojen ja rutiinien voima ei pääty aamuun, vaan me teemme päivän aikana noin 40 prosenttia teoistamme tapojen kautta. Meillä on siis kymmeniä tai jopa satoja päivittäisiä tapoja, joita toistamme päivästä toiseen.
Kun opimme jonkin tavan, aivomme lakkaavat täysipainoisesti osallistumasta päätöksentekoprosessiin. Ominaisuudesta on hyötyä, koska tällöin aivojen kapasiteettia vapautuu muiden asioiden huomioimiseen. Meidän ei siis tarvitse täydellä teholla keskittyä vaikkapa kävelyyn tai hampaiden pesemiseen, vaan voimme samalla ajatella ihan muita asioita.
Hyviä ja huonoja uutisia
Osaat ehkä luetella arjessasi sekä hyviä että huonoja tapoja. Useimmat tavat ovat luultavasti neutraaleja, eli tarpeellisia tai välttämättömiä. Osa tavoista ovat ehkä erikoisia, mutta eivät kuitenkaan haitallisia. Ehkä tunnistat elintavoissasi joitain terveydelle haitallisia tapoja, kuten napostelun, herkkujen syömisen tai pitkät istumisjaksot ja passiivisuuden.
Huono uutinen on siinä, että kerran opituista huonoista tavoista ei voi täysin päästä eroon. Hyvä uutinen on se, että sama koskee myös hyviä ja terveellisiä tapoja.
Kerran opitut asiat ja tavat eivät siis katoa kokonaan. Vaikka sohvalla makoilun sijasta onnistuisi luomaan jonkin terveellisemmän rutiinin, on vanha tapa aivoissa aina valmiina aktivoitumaan uudestaan. Tämän takia meidän on niin vaikea tehdä pitkäaikaisia muutoksia elintapoihimme.
Mutta ei hätää, hyvät uutiset jatkuvat! Vaikka tavoista ei voi päästä eroon, niitä on mahdollista muuttaa. Se vaatii tietoista työskentelyä ja ymmärrystä siitä, miten tapamme syntyvät.
Näin yksittäisistä teoista syntyy tapoja
Jos haluat muuttaa vaikkapa liikunta- tai syömistottumuksiasi, on hyvä ymmärtää tapojen voima ja se miten aivomme ohjaavat meitä toimimaan tapojemme mukaisesti.
Toimimme tapojemme mukaisesti jonkin tietyn ärsykkeen ajamina. Esimerkiksi emme ryhdy pesemään hampaita automaattisesti keskellä päivää, vaikka aamuisin tartumme aivan ajatuksissamme hammasharjaan. Kyse on siitä, että kehitämme aamurutiinit, joissa jonkin tietty tapahtuma seuraa toista. Puhutaan ärsykkeistä, jotka laukaisevat aivomme toimimaan tapamme mukaisesti.
Ärsykkeenä voi toimia melkein mikä tahansa. Se voi olla vaikkapa jokin tietty aika päivästä, jokin tunne, ajatusketju, tiettyjen ihmisten seura tai televisiomainos.
Ärsyke siis saa meidät toimimaan tietyllä tavalla. Se ei kuitenkaan riitä tavan muotoutumiseen, vaan ärsykettä ja tekoa seuraa jokin palkinto. Esimerkiksi hammastahnoihin lisätään ainesosia, jotka saavat suussa raikkaan ja kihelmöivän tunteen, vaikka se ei paranna hampaiden pesutehoa. Tällöin saamme kuitenkin hampaiden pesusta välittömän palkinnon ja mukavan tunteen suuhun.
Tapaan liittyvät palkinnot voivat olla hyvinkin pieniä ja usein ne liittyvät tunteisiin ja kehon tuntemuksiin. Liikuntaa harrastavilla liikkuminen saa aikaan hyvän olon tunteen, joka vahvistaa entisestään liikunnallista elämäntapaa. Ihminen, joka viettää illat sohvalla telkkaria katsoen ja herkkuja napostellen ja saa tekemisestään palkinnon, kun vatsa täyttyy ja suussa maistuu hyvältä.
Ärsykkeen ja palkinnon lisäksi tapojen muodostumisessa on olemassa kolmaskin elementti, tarve. Kun ärsykkeen, toiminnan ja palkinnon kehä on muodostanut meille uuden tavan, syntyy meille jo pelkästä ärsykkeestä vahva tarve saavuttaa siihen liittyvä palkinto. Tarpeen voima vahvistaa entisestään tapojamme.
Tämä tarkoittaa sitä, että liikunnalliselle ihmiselle muodostuu tarve saavuttaa liikunnan jälkeinen hyvä olo. Napostelijalla taas on tarve saada suuhun hyvä maku siitä huolimatta, että vatsa olisikin jo oikeasti täynnä.
Näin muutat huonot tavat hyviksi
Nyt meillä on siis jonkinlainen käsitys tapojen voimasta, pysyvyydestä ja mekanismeista. Emme voi poistaa opittuja tapoja, mutta voimme korvata ne uusilla tavoilla.
Oleellista tapojen muuttamisen onnistumisessa on se, että säilytetään vanhat ärsykkeet ja palkinnot ja muutetaan ainoastaan niihin liittyvää tapaa toimia.
Otetaan esimerkiksi henkilö, joka töiden jälkeen tulee kotiin, istahtaa sohvalle, avaa telkkarin ja käy jääkaapista koko illan hakemassa herkkuja naposteltavaksi. Voidaan ajatella, että ärsykkeenä toimii kotiintulo tai vaikka television avaaminen. Jo pelkästään tämä voi saada aikaan tarpeen syömiseen. Joskus tässä tilanteessa ärsykkeenä voi olla tylsistyminen tai se, ettei käsillä ole mitään tekemistä. Napostelijan ärsyke voikin olla tylsistyminen, jolloin syöminen on tekemistä ja palkintona tylsyyden poistuminen.
Tylsyyttä voi hoitaa napostelemalla, mutta myös monella muulla tavalla. Television ääressä voi esimerkiksi juoda teetä, tehdä käsitöitä tai vaikka venytellä. Tällöin ärsyke ja palkinto pysyvät samana, mutta tekeminen muuttuu. Muutos täytyy ensin tehdä tietoisesti ja toistaa tarpeeksi monta kertaa, ennen kuin se muuttuu uudenlaiseksi tavaksi.
Jotta tapoja voidaan muuttaa, on tärkeää tunnistaa tekemisen laukaiseva ärsyke. Se voi yllättävän usein olla jokin epämiellyttävä tunne, kuten tylsistyminen, turhautuneisuus tai ärsytys.
Lue lisää aiheesta
Tämän postauksen lähteenä on käytetty Charles Duhiggin kirjaa Tapojen voima – Miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme (2018). Kirjassa on runsaasti tosielämän esimerkkejä, jotka avaavat aihetta konkreettisesti erilaisissa tilanteissa niin ihmisten arkielämässä kuin yrityksissä ja liike-elämässä.
