”Täydellistä” liikunnanharrastajaa saat etsiä. Täydellisen säännöllisiä, täydellisen pituisia ja sisällöltään täydellisiä treenejä tärkeämpää onkin se, että liikunta palvelee sinun elämääsi ja tarkoitusperiäsi, ja että nautit siitä. Jos nämä asiat toteutuvat, on liikunta itse asiassa niin täydellistä kuin vain voi olla!
Kun hahmotat liikunnan vuorovaikutuksellisena kehon ja mielen prosessina, on sinulla tällöin tavoitteena kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi. On mahdollista olla tilanteessa, jossa harrastat liikuntaa, joka on tervettä kehollesi, mutta ei mielellesi. On tärkeää kiinnittää huomiota kehon ja mielen osa-alueiden tasapainoiseen täyttymiseen. Monen liikkujan ensisijainen tavoite on kehon terveys, mikä on tietenkin loistava tavoite! On kuitenkin hyvä huomioida se, ettei yritä saavuttaa kehollista terveyttä mielenterveytensä kustannuksella.
Joustavuus ja sallivuus ovat keskeisiä piirteitä mielelle terveessä liikunnassa
Liikunta omaa valtavan potentiaalin parantaa ja ylläpitää mielenterveyttä. Minkälainen liikunta sitten on hyväksi mielenterveydelle? Joustavuus ja sallivuus ovat keskeisiä piirteitä mielelle terveessä liikunnassa. Lempeys on huomattavasti parempi lähtökohta liikunnan harrastamiselle kuin vaativuus. Liiallinen ”täydellisyys” eli perfektionismi on ehdoton ajattelutapa, jossa korostuu mustavalkoinen, \"kaikki tai ei mitään\" -mentaliteetti. Perfektionismi voi johtaa liian tiukkaan kontrolliin. Tällöin voi käydä niin, että liikunta hallitsee sinua ja elämääsi sen sijaan, että sinä hallitsisit omaa elämääsi.
Jos sovellat \"kaikki tai ei mitään\" -mentaliteettia liikunnan suhteen, voi sinulta jäädä aimo annos hyvää, tehokasta ja terveyttä edistävää liikuntaa välistä! Voi helposti tuntua siltä, että ei ole vaivautumisen arvoista, mikäli ei ehdi tehdä juuri mieleistään, täydellisesti suunniteltua ja täydellisen pituista treeniä. Kehosi ja mielesi kiittää, kun vaivaudut edes hitusen! Liikunnassa on se hyvä ja kätevä puoli, että mitä tahansa on parempi kuin ei yhtään mitään. Jos on kiire, muuta menoa tai väsyttää, niin liikuntaa ei pakottamalla tarvitsekaan harrastaa. Voi kuitenkin olla hyvä miettiä, että voisiko kiireen keskellä aivan nopea ja pieni liikunnallinen satsaus terveyteesi helpottaakin kiireen ja väsymyksen tuntua.
Hyöty- ja arkiliikunnassa on voimaa!
On kannattavampaa harrastaa liikuntaa useammin kuin harvemmin, vaikka se söisikin aikaa treenien pituudesta. Päivittäinen liikunta ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Päivittäisen liikunnan ei kuitenkaan tarvitse olla sen ihmeellisempää: tässä korostan hyöty- ja arkiliikunnan voimaa! Joka päivä ei tarvitse raahautua salille mikäli se ei kyseiseen elämäntilanteeseesi sovi. Esimerkiksi avaava ja kehoa herättelevä jumppa lounastauolla, pieni kävely kahvitauolla tai pyöräily lähikauppaan on liikuntaa, joka ei vaadi sinulta suuria ponnistuksia niin ajan kuin energiankaan puolesta.
Lyhyt treeni voi olla aivan yhtä tehokas kuin pitkäkin. Jos aika on kortilla, ei ilmiselvästi ole tarkoituksenmukaista käyttää treeniin kahta tuntia. Treenin pituutta on helppo tiivistää keskittymällä suuriin lihasryhmiin. Suuria lihasryhmiä harjoittavia liikkeitä ovat esimerkiksi kyykky, maastaveto, penkkipunnerrus tai leuanveto.
Kokeile tehdä pieni päivittäinen sitoumus itsellesi
Säännöllinen liikuntarutiini on terveellinen ja hyödyllinen niin keholle kuin mielelle. Mitä jos säännöllisyys tuottaa vaikeuksia omalla kohdalla? Kokeile esimerkiksi tehdä pieni päivittäinen sitoumus itsellesi. Olennaista on, että sitoumus on realistinen ja mahdollinen toteuttaa joka ikinen päivä. Pienen päivittäisen sitoumuksen on tarkoitus avittaa juuri sinun terveyttäsi ja hyvinvointiasi, ja se voi olla juuri niin pieni, tai isokin, kuin haluat. Pieni päivittäinen sitoumus voi olla esimerkiksi tietty määrä askelia, haarahyppyjä, hedelmiä tai kauniita sanoja päivässä!
Säännöllisyyden luomisessa voi auttaa myös tapojen kasaaminen (eng. habit stacking), jossa yhdistät uuden toivotun tavan jo entuudestaan olemassa olevaan tapaan. Tämä voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi kymmentä haarahyppyä aamulla postia hakiessa tai itselle kauniin ajatuksen lahjoittamista hampaita harjatessa. Rutiinia luodessa voi käyttää myös SMART-tavoitteen muistisääntöä: SMART-tavoite on saavutettavissa, mitattavissa, aikaan sidottavissa, realistinen ja tärkeä juuri sinulle.
Juuri sinun näköisesti täydellisiä treenihetkiä!
Lue seuraavaksi täältä, kuinka löytää aito halu harrastaa liikuntaa.
Lähteet
Fiuza-Luces, C., Santos-Lozano, A., Joyner, M. Carrera-Bastos, P., Picazo, O., Zugaza, J.L, Izquierdo, M., Ruilope, L.M & Lucia, A. (2018). Exercise benefits in cardiovascular disease: beyond attenuation of traditional risk factors. Nature Reviews Cardioogyl 15(12), 731–743. https://doi.org/10.1038/s41569-018-0065-1
Matta Mello Portugal, E., Cevada, T., Sobral Monteiro-Junior, R., Teixeira Guimarães, T., da Cruz Rubini, E., Lattari, E., Blois, C. & Camaz Deslandes, A. (2013). Neuroscience of Exercise: From Neurobiology Mechanisms to Mental Health. Neuropsychobiology, 68(1), 1-14. https://doi.org/ 10.1159/000350946
