Laihduttaminen on taito, jota voi oppia. Polku voi tosin olla pitkä, vaihteleva ja vaivalloinen. Tutkitusti on kuitenkin todettu, että mitä pidempään jaksat harjoitella, sitä taitavammaksi myös tulet – myös laihduttamisessa. Osalle meistä hoikempi olemus ja tyytyväisyys omaan kehoon tuleekin vuosien yrityksen ja erehdyksen kautta, kunnes itselle sopivat tavat löytyvät.
Laihdutuksesta usein puhutaan teknisenä suorituksena, jossa energiaa tulee kuluttaa syötyä enemmän. Tämä toki on jokaisen onnistuneen laihdutuksen taustalla. Laihdutusta ja painonhallintaa ei kuitenkaan kannata ajatella vain teknisenä suorituksena. Syömistä ja kehoa muovaavat useat eri tekijät, joista kannattaa olla tietoinen. Muutos alkaa mahdollistumaan, kun lähtötilanne on itselle selvä.
Ympäristö muovaa meidät
Ihmissuhteet ja ympäristö vaikuttavat syömisvalintoihimme, koska me ihmiset olemme sosiaalisia eläimiä. Olemme ympäristömme summa: se millaiseksi olet kasvanut, on heijastuspinta kaikesta siitä, mitä ympärilläsi on ollut ja tapahtunut. Syömisvalintamme eivät tapahdu tyhjiössä. Se miten suhtaudumme ruokaan ja liikuntaan on perintöä vanhemmiltamme, ympärillä olevilta ihmisiltä ja yhteiskunnalta, jossa elämme. Esimerkiksi maissa, joissa ruokaan suhtaudutaan joustavasti, ylipaino ongelmia on myös vähemmän. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään millaista perintöä sinä kannat mukanasi?
Huono palautuminen häiritsee nälänsäätelyä
Elämässä tarvitsee olla aktiivisuutta ja lepoa sopivassa suhteessa. Ajoittain suhde voi ja saa elää. Pitkässä juoksussa, jos palautumisen ja kuormituksen suhde on jatkuvasti pakkasen puolella, usein tulee myös painonhallinnan ongelmia. Paino nousee usein silloin, kun elämässä on kuormittava vaihe käynnissä. Onnistuneen laihdutuksen kulmakiviä on riittävä, laadukas uni sekä sopiva stressin määrä.
Hyvä palautuminen tukee nälänsäätelyä ja on sekä painonhallinnan että laihduttamisen taustalla. Kun nälänsäätely toimii mutkattomasti, pääsemme ikään kuin kehon kanssa sovussa elämään kohti hoikempaa olemusta. Hyvä nälänsäätely tarkoittaa sitä, että kehomme ilmoittaa ajallaan nälällä, että nyt kannattaisi syödä ja ilmoittaa ajoissa myös, kun olemme sopivasti kylläinen. Heikentynyt nälänsäätely näkyy usein epäsäännöllisenä syömisenä, voimakkaina näläntuntemuksia, nälän poissaolona sekä mielihaluina. Nämä johtavat monesti epäterveellisiin syömisvalintoihin ja syömisen määrä karkaa myös herkästi käsistä.
Onko syöminen ja ruoka liikaa keskiössä?
Joustava suhde ruokaan on tasapainoisen syömisen kulmakiviä ja laihdutukseen sekä pysyvään painonhallintaan liittyvä tekijä - tavoittelemisen arvoinen asia. Joustava suhde ruokaan tarkoittaa sellaista ruokasuhdetta, jossa syöminen ei näyttele sille kuulumatonta ylenpalttista roolia. Hyvä laihtuminen ja hyvä painonhallinta eivät nimittäin ole sitä, että ruoka ja terveelliset elämäntavat sanelevat elämää. Ne ovat enemminkin hyvän elämän yksi osa ja yksi sen edellytyksistä. Ne eivät ole päätähti. Kun syöminen tukee oman näköistä ja omien arvojen mukaista elämää, voidaan sanoa, että syöminen on jo kokonaisvaltaisesti tukemassa hyvinvointia.
Moneen meistä on kuitenkin pesiytynyt ajatus, että hyvä syöminen tarkoittaa tiukkaa syömisen kontrollia ja rajoittavaa suhdetta ruokaan. Se mikä on kiellettyä houkuttaa. Joustamaton ruokasuhde näkyy usein taisteluna omia mielihaluja vastaan. Kuinka monta kertaa sinä olet ollut esimerkiksi karkkilakossa? Yksi laihduttamisen ja painonhallinnan tärkeistä taidoista onkin oppia pois taistelutantereelta ja lakkokierteestä. Miten voisi syödä herkkuja kohtuullisesti niin, että ei tarvitse taistella?
Hyvässä syömisessä on vaihtelua - myös laihdutettaessa
Syömisen ei kuulu olla aina täydellistä, se vaihtelee, jopa silloin, kun laihduttaa. Herkkujakin saa syödä ilman, että vähentää muun syödyn ruoan määrää. Hyvällä omallatunnolla voi myös syödä ruokia, joiden tarkkaa energiasisältöä ei ennalta tiedä. Joskus voi syödä enemmän ja toisinaan vähemmän ruokaa, mitä tuntuu tarpeelliselta. Joskus pitää syödä vain siksi, että vain pitää syödä. On myös ihan hyväksyttävää syödä toisinaan erityisen runsaasti oikein maistuvia ruokia.
Tervettä syömiskäyttäytymistä ei ole kaloreiden ja ruoan ylenpalttinen seuraaminen punnitsemalla ja laskemalla. Tiukan ruokavalion noudattaminen kuuluu myös samaan sarjaan, pois lukien lääketieteelliset syyt. Joustamattomasta syömisestä kertoo syömisen aiheuttamat syyllisyyden ja häpeän tunteet, kun poikkeaa itselleen asettamista ruokasäännöistä. Hyvää syömistä ei myöskään ole se, että aina suunnittelee syömiset tarkasti etukäteen. Itseään ei kannata jättää nälkäiseksi aterioilla eikä myöskään kannata täyttää vähäenergisillä ruoka-aineilla sen vuoksi, että ei tulisi syötyä liikaa.
Jokainen tietää, mitä pitää tehdä
Laihduttamisen kohdalla korostetaan oikeutetusti terveellistä syömistä ja syömisen hallintaa. Usein tilanne on kuitenkin niin, että moni meistä tietää kyllä mitä pitäisi tehdä ja miten elää, jotta laihtuminen mahdollistuu. Isoin kysymys usein piilee siinä, että miten tarvittavat toimenpiteet saisi pysyväksi osaksi arkea ja miten syömisen kokonaisuudessaan saisi tuntumaan helpommalta. Syömisen ei kuulu sanella elämää, ei laihdutettaessakaan!
Teksti: Johanna Varvikko, Fressi Fysioterapeutti, Tikkurila
