Urheilija ei tervettä päivää näe, vai näkeekö? Liikkumisessa on aina riskinsä, vaikka toisaalta kaikkein vaarallisinta on liian vähäinen liikunnan määrä. Lue tästä vinkit urheiluvammojen ehkäisemiseen!
Akuutit ja krooniset vammat
Urheiluvammat voidaan jakaa syntymekanismin perusteella akuutteihin ja kroonisiin vammoihin.
Akuutteja ovat äkilliset tapaturmat, joista tyypillisimmät ovat venähdykset, nyrjähdykset, revähdykset, ruhjeet ja luunmurtumat. Tapaturman seurauksena voi olla tiedossa kipua, turvotusta, arkuutta ja heikkoutta.
Krooniset vammat tarkoittavat rasitusvammoja, jotka ovat vähitellen syntyviä kudosvaurioita. Tyypillisimmin krooniset vammat ovat tulehdukset ja rasitusmurtumat. Oireet voivat olla samankaltaisia kuin akuuteissa vammoissa.
Urheiluvammojen ennaltaehkäisy
Urheiluvammojen ennaltaehkäiseminen on aina helpompaa kuin vamman hoitaminen. Seuraavia vinkkejä noudattamalla voi vähentää urheiluvammojen todennäköisyyttä 50 prosentilla.
Lämmittely on oleellinen asia urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä. Sen avulla keho valmistuu tulevaan suoritukseen, jolloin lihakset, jänteet ja nivelet selviävät kuormittavastakin harjoituksesta.
Treenin jälkeen ei kannata unohtaa jäähdyttelyä. Sen päätarkoitus on edistää palautumista ja palauttaa keho harjoittelua edeltävään tilaan, jolloin keho on nopeammin valmis uuteen harjoitukseen. Jos palautuminen on kesken, keho on alttiimpi vammoille. Jäähdyttely myös ehkäisee harjoituksen jälkeistä lihaskipua.
Älä harjoittele liian kovaa. Yleinen virhe kuntoharjoittelussa on liikkua liian kovilla tehoilla liian usein. Erittäin kuormittavat treenit 5-6 kertaa viikossa aiheuttavat sen, ettei keho pääse palautumaan. Tällöin lopputuloksena on ennemmin tai myöhemmin väsyminen tai vammautuminen.
Liiku monipuolisesti. Harjoittelun vaihtelevuus on tärkeää urheiluvammojen ehkäisemisessä. Lisäksi oheisharjoittelu parantaa suorituskykyä ja oppimista.
Voimaharjoittelu parantaa lihasten, jänteiden, nivelsiteiden ja luiden vahvuutta. Vahva keho pitää ryhdin hyvänä sekä suojaa luita ja niveliä liikkuessa ja esimerkiksi kontaktilajeissa.
Venyttely lisää liikelaajuutta ja siten sitä matkaa, jonka ihmisen raajat pystyvät liikkumaan ennen venähdyksen tai vamman syntymistä. Venyttely parantaa siis kykyä liikkua vapaammin ja vähentää alttiutta lihas- ja jännevammoille.
Lajista riippuen erilaiset suojavarusteet ja välineet ovat tärkeässä roolissa tapaturmien ehkäisemisessä. Esimerkiksi pyörilijän kannattaa siis käyttää kypärää sekä pitää huolta ajopelinsä kunnosta.
Urheiluvammojen hoitaminen
Jos urheiluvamma kaikesta huolimatta pääsee syntymään, on hyvä pitää mielessä muutama perusasia vammojen hoitamisessa.
Äkillisissä venähdyksissä paras alkuvaiheen hoito on ”KKK ja lepo” eli kylmä, koho, kompressio ja lepo. Käytännössä tämä tarkoittaa kylmäpussin asettamista vamman päälle, vahingoittuneen raajan nostaminen koholle sekä kevyt puristus vammakohtaan kivun rajoissa. Tämän jälkeen on tärkeää pitää lepoa ja antaa vamman parantua. Pehmytkudosvamman parantumista voi tutkitusti myös nopeuttaa käyttämällä kylmägeeliä, kuten esim. Ice Power. Tarvittaessa on käytävä lääkärin vastaanotolla.
Kroonisissa vammoissa ensimmäinen hoitomuotona on lepo. Jos kipu uusiutuu levosta huolimatta, kannattaa käydä lääkärillä.
Lähde: Walker, B. 2014. Urheiluvammat. Ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus. VK-Kustannus Oy.
